Uuteen arkeen totuttelua

Täällä on päästy arjen syrjään kiinni ja huomenna tuleekin jo viikko tänne tulemisesta. Jotenkin tuntuu pidemmältä ajalta, en tiedä miksi :D tulin tiistaina kipeäksi, en tosin koko talvena ollut että oli kai se jo aikakin... Kiva jutella asiakkaille kun kuulostaa joltain narisevalta mummopyörältä. Onneksi lääkkeitä saa reseptivapaana ja lähes ilmaiseksi apteekista. Alkaa olla jo paremman puolella!

Maanantaina aloitin työt ja toistaiseksi mennyt ihan hyvin. Paljon on tietysti opeteltavaa ja aloitettava lähes nollasta, kun ihan uutta hommaa mulle kuitenkin. Onneksi tunnen osan työkavereista jo vuosien takaa ja uusiinkin tutustui helposti. Fiilis on hyvä!

Lämmintä on päivisin varmaan +25 paikkeilla auringossa, mutta illalla saa olla farkku-/nahkatakkia päällä. Jotkut turistit painelee tosin iltaisinkin sortseissa, mutta hyvä jos ei palele :D yöllä pitää nukkua kahden peiton kanssa, mutta pitää nyt "nauttia" tästä, kohta kun ei saa kuumuudelta edes unta.

Maisemaa työpisteeltä ja aurinkoa <3 tänään oli ensimmäinen päivä kun satoi vettä.

Tää mun flunssa on vähän vaikuttanut sosiaaliseen elämään, koska pitkän työpäivän jälkeen kun heittää antibiootit naamaan niin meinaa olla taju pois. Muutamia kavereita oon kuitenkin nähnyt, ja huomenna on ensimmäisen vapaapäivän myötän tarkoitus nähdä useampaakin ja illalla juhlistaa synttäreitä muun muassa työpaikan porukalla. 

Yks harvoista asioista mistä en tykkää on tää kostee ilma, siis tää tukka ei pysy viittä minuuttiakaan suorassa :D sama mitä aineita tähän läträä vai läträäkö ollenkaan, ulos kun astuu tää on jo räjähtänyt käsiin. Nyt kuitenkin kestää pitää vielä auki, kesäkuun aikaan ei oo enää toivookan vaan tää pehko on ponnaril koko ajan...

On mulla luonnollisesti mennyt hermotkin pariin otteeseen :D esimerkiksi puhelimen rekisteröinti oli taas sellaista hommaa että ei naurattanut. Eikä muuten vaikuttanut MITÄÄN se että on kansalainen, vaikka toisin olis voinut luulla. Its the system sanoo kaikki. 
Veronumeron saaminen oli vielä helppoa, vaikka kaksi passia saikin porukan ymmälleen ja kolme työntekijää sitä ihmettä yhteensä tutki. Kännykän rekisteröimiseen piti saada jokin lappu, ja tiskillä tietysti erittäin asiakaspalveluhenkinen, vähintäänkin haudasta revitty henkilö. Meinasi tulla ongelmia hänen(kin) kanssaan mutta onneksi mun takana jonottanut herrasmies auttoi. En muuten kestä myöskään virastojen etuilua ja ryntäilyä, ei olis vuoronumerosysteemistä haittaa...

Rekisteröin Suomesta tuodun puhelimen tosiaan sen takia, etten jaksanut kovin kauaa etsiä täältä mitään halpaa kännyä, suomalaisella viestittely on kuitenkin niin kallista soittamisesta puhumattakaan. Kyselin oikeasti KAIKKI kaverit mutta kellään ei ollut ylimääräisiä, ja lopulta tää tuli halvemmaksi. 
Eniten aikaa meni lopulta Turkcellin liikkeissä, koska nyt onkin tullut uudeksi säännöksi että rekisteröintiin vaaditaan poliisin paperi maahantuloista ja -lähdöistä. Niitä ei voikaan katsoa passista!! Kaiken paperien pyörittelyn ja yli tunnin Turkcellissa istumisen jälkeen tuo vanha nokialainen oli viimein rekisteröity ja mulla turkin numero. Pisteet pomolle että sietää näitä mun kesken päivän lähtemisiä kun piti hoitaa mitä lie asioita milloinkin :D

Näillä mennään nyt! Palaillaan :)
Ps.näkyykö teille nuo sivupalkin lukijat? Mulle herjaa koko ajan jotain gagdetin väärin määrittelystä....