Tänä vuonna olen....
♥ valmistunut ammattiin
♥ haastanut itseäni ja kohottanut itsetuntoani
♥ viettänyt lähes 5 kuukautta Alanyassa
♥ saanut Turkin kansalaisuuden
♥ itkenyt enemmän kuin koskaan ennen
♥...kuten myös nauranut enemmän kuin ikinä
♥ särkenyt sydämeni heti alkuvuodesta
♥...rakastuakseni myöhemmin uudelleen
♥...särkeäkseni sen taas. Alkaa loppua huumori :D
♥ tutustunut mahtaviin uusiin ihmisiin ja ystäviin
♥...kuten myös ihmisiin, joiden tapaaminen olisi saanut jäädä tapahumatta
♥...mutta joka osaltaan on opettanut
♥ tajunnut, ketkä ystävät ovat oikeita
♥ ihastunut, vihannut, rakastanut
♥ työskennellyt ahkerasti
♥ toivonut, että elämän suunta alkaisi viimein selvitä
♥ oppinut niin paljon uutta elämän monelta saralta
+ ♥ juhlinut enemmän kuin ikinä
+ ♥ tehnyt enemmän villasukkia kuin koskaan aiemmin!
2014, please be good ;)
Hyvää ja maukasta joulua lukijoille ja kaikille muillekin! ♥
Oon viettänyt joulua ensin aamulla yksin kotona (Kuumalinja!) ja myöhemmin mummolassa ja nyt illasta äidin kanssa. Niin kuin näkyy Mikki sai ihan oman pikku paketin sukulaisilta, sitäkin vielä muistetaan 10 vuoden jälkeen <3
Nyt Samu Sirkka, jonka repliikit, biisit ja pätkät muistaa jo unissaankin. Rauhallista joulua kaikille! :--)
Kiitos kaunis kaikista kommenteista tuohon edelliseen postaukseen :)! kiva vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Keksis nyt vaan lisää kirjoittamista!
Täällä on menty näissä merkeissä:
Perinteiset joululaulut kirkossa. Parina viime vuotena oon käynyt joulukonserteissa näiden sijaan, mutta pitkästä aikaa näissäkin merkeissä Kemin pinkkiin kirkkoon ;) vieläkin monet rutisee ja tupisee kun kirkko maalattiin vaaleenpunaseks, mun mielestä tuo on just rock!
Tehty pipareita (niinkuin näistäkin näkyy, taiteellinen näkemys on olematon) ja makoiltu viltin seassa. Mikki on taas onnensa kukkuloilla kun pappa ostelee pikkukinkkuja ennen varsinaisen kinkun nauttimista. Ja sitten se oksentelee kun syö liikaa (siis Mikki, ei pappa), mokoma ahne porsas. <3 Mä en tykkää oikein mistään jouluruuista. Herkut ja jälkkärit taasen on eri asia, eli perseen levennys on taattu. Jos taas aloittais kevyen elämän tässä vuodenvaihteessa...
Lisäksi oon saanut silmäleikkausta eteenpäin! Terveystalolla olisi ollut tämän vuoden loppuun asti ilmaiset esitutkimukset, soitin kuun alussa ja ekan vapaan ajan sai tammikuun toiselle viikolle. Muutama muukin haluaa rilleistään eroon :D no samapa se sille, varasin ajan tammikuun 8. päivälle, mut ei toki sekään mennyt niin kuin Strömsössä. Esitutkimus ja leikkaus tehdään Oulussa, ja esitutkimukseenkin ois hyvä olla kyyti, koska ei kuulemma näe kunnolla pariin tuntiin sen jälkeen. Olin varannut sen ajan vähän mutu-tuntumalla ja kaikkien järjestelyiden jälkeen mulla pitäis olla sieltä kyyti pois, mutta junalla on mentävä. Ellei tule peruutusaikoja. Ja jos jään oottaan peruutusaikoja en varmasti saa junalippua :D
Tammikuun alussa on toinenkin lääkäriaika, kun mulla on ollut vähän oireita liittyen mahdollisesti sydämeen. Yhtä lääkärillä ramppaamista, tarkoituksena mulla on selkeesti saada kaikki hoidettua ennen 21.1. alkavia töitä, mut oiskohan nääkin voinut yrittää hoitaa aikaisemmin?? :D
Olisiko teillä jotain postausehdotuksia, vaikkapa Alanyaan liittyen? En ees muista mitä oon täällä jauhanut ja mitä en, mut sanokaa ihmeessä jos haluatte tietää lisää esim. millaista työ oli tai lisää edellispostauksen kaltaista pohdintaa :)
Oon viime päivinä fiilistellyt Turkkilaisia radiokanavia sekä kesän hittejä, pakko jakaa muutama vaikka osa näistä on jaettu jo kesällä!
Eräs lukija antoi postausvinkin ja pyysi, että kirjoittaisin näistä Turkin/Alanyan "kuuluisista" miehistä ja kertoilisin vähän aiheesta, kun oon kaikenlaista siellä toki asuessa ja työskennellessä nähnyt. Vaikka näin on ja omakohtaistakin kokemusta löytyy niin en tiedä, onko mulla tähän hirveen painavaa sanottavaa!
Vähän nyt kuitenkin sitä yleistä höpinää, mietteitä ja kokemuksia piisaa tässä. Miehethän on aiheena aina kiinnostava ja keskustelua herättävä ;)
Korostan vielä, että nämä ovat minun kokemuksiani ja havaintojani ja pyrin olemaan yleistämättä, koska silloin lähdetään kauas totuudesta. En halua myöskään arvostella kenenkään käyttäytymistä tai mitään muutakaan vaan yritän kirjoittaa diplomaattisesti, mitä itse oon nähnyt!
Kuvitukseksi sekalaisia Alanya-kuvia, kun en tiedä mitkä kuvat tähän oikein sopisi eikä tylsäksi kuvattomaksikaan viitsinyt jättää :D
Mä en oikein tiedä edes miten aloittaa ja jakaa nämä ajatukseni, taitaa olla ihan virallisesti ensimmäinen mielipidepostaus! :D tosin sellaiseen tarvitaan kai mielipiteitä...? Eheh.
Alanyahan täysi turistirysä ja muutenkin hieman modernimpi ja länsimaalaisempi kuin monet muut kaupungit, varsinkin itään mentäessä, joten tietty kaikkia lieveilmiöitä siellä esiintyy ja osa niistä melko näkyvästi Mitä pitempiä aikoja oon siellä viettänyt, sitä enemmän oon tietenkin päässyt seuraamaan jos jonkinlaista menoa.
Oon todistanut sitä, että soitetaan peräkkäin kolmelle tyttöystävälle Eurooppaan ja kaikille lässytetään identtiset lirkutukset. Ja että pyöritetään joka ikinen ilta uutta tyttöä. Ja että kännykän kalenterissa on tarkat merkinnät milloin tulee sweety 1 Norjasta, sweety 2 Suomesta ja sweety 3 Hollannista. Ja miten helpoille eurooppalaisille naureskellaan selän takana. Ja miten jätkä soittaa kaverilleen että nyt tänne, täällä on yks kenet voit fiksata (="fix a girl" on sanonta jota en kerta kaikkiaan kestä enää. Autoja fiksataan!!).
Ja sitten oon todistanut, millainen mies voi parhaimmillaan olla. Tunnen sieltä ihania pariskuntia, joilla on takanaan vähintään Titanicista seuraava rakkaustarina.Tiedän niin monta fiksua, modernia, romanttista miestä, jotka elävät hyvässä parisuhteessa eurooppalaisen kanssa. Vanhempia pariskuntia, nuorta lempeä, perheitä. Ja kerran todistin jopa niin päin, että suomalainen mies rakastui turkkilaiseen naiseen! :)
Tää on aiheena hyvinkin kaksipiippuinen, koska tilannehan on sama tasan jokaisessa maassa ja kaupungissa. Löytyy hyviä miehiä, löytyy häntäheikkejä, idiootteja, mulkkuja, fiksuja, normaaleita ja vielä kaikkea siltä väliltä. Ei näiden baaripoikien maine ole ihan tyhjästä kehittynyt tai taivaasta tippunut, onhan se tosi. Ehkä Alanyassa tämä monenmuotoisuus näkyy paremmin kuin monissa muissa paikoissa, koska niin monella on sieltä kokemuksia ja tietoa. Ja niinhän sitä aina sanotaan, että yhtä positiivista kokemusta kohti kerrotaan kymmenen negatiivista. Koska Alanya ei ole mikään uusi matkakohde ja on kooltaan iso, kokemuksia ja matkakertomuksia löytyy niin paljon. Jo yleensä pelkkä tavallinen keskustelu Alanyasta lähtee melko pian keulimaan sivuraiteille. Limaset baaripojat! Viisumin perässä juoksevat lirkuttelijat! Pettäjät! Kuppa ja kuus muuta! Alanyan ja muiden rysien
baaripojat on puhuttaneet jo niin kauan ja sellaisella raivolla, että
hyvät miehet, parisuhteet ja kokemukset jää ihan helposti taka-alalle!
Ja entäs sitten mun kokemukset ja parisuhteet? Tätä aihetta en oo täällä paljon avannutkaan, en oikein tiedä miksi. Oon muutaman kerran seurustellut turkkilaisenkin kanssa, kyllä. Muistaakseni jossain loppukesän postauksissa taisin mainita "hellun", mutta enempää en oo näistä aiheista koskaan kertonut. Ehkä en oo katsonut niitä olennaisiksi :D
Mutta tosiaan, omat seurustelusuhteet on enimmäkseen positiivisia. Negatiivista on ollut mustasukkaisuus ja se että yritetään vaikuttaa elämään ja tekemisiin. Muutamalle oli suurikin ongelma alkoholin kohtuukäyttäminenkin, baareissa käymisestä ja tatuoinneista nyt puhumattakaan. Mua edelleen naurattaa eräs toissakesäinen toteamus, jonka logiikka loistaa poissaolollaan; "Sä olet puoleksi turkkilainen, joten sun pitäis olla puoleksi muslimi."
Oon seurustellut enemmän vanhoillisemman kurdin kanssa, kuten myös huomattavasti modernimman ja uskontoakin kyseenalaistavan miehen kanssa. Ja siltä väliltäkin.
Joka tapauksessa kaikkia suhteitani muistelen kuitenkin enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti. Ja itse asiassa kaikkien (näistä sanavalinnoista tulee mieleen että kyse on väh. kymmenestä mutta ei todellakaan :D) entisien poikaystävien kanssa oon väleissä, ellen sit ihan kaveri. Tosin ehkä se kertoo vain siitä, että mikään ei ole ollut tarpeeksi suuri rakkaus, etteikö kaveruus onnistuisi. Tai eräs on, vaan ei turkkilainen... Ah, tästäkin väännöstä saisi varmaan oman ylianalysointipostauksensa :D
Tämä aihe on hyvin räjähdysherkkä ja puhuttanut paljon blogimaailmassa. Aiheesta on vaikea keskustella diplomaattisesti ja ketään loukkaamatta, koska yleistäminen alkaa hyvin helposti ja silloin totuuden ja arveluiden ero hämärtyy. Lähinnä kyse oli omien kokemusten jaosta, muistakaas se :)
Ps. laittakaa ihmeessä lisää postausideoita!
Selailin vaihteen vuoksi äidin Alanya-kuvia, ja sieltä löytyikin paljon erilaisia kuin mitä multa! Tänä kesänä äitihän kävi kesäkuussa mua moikkaamassa kaksi viikkoa ja asui hotellissa melko lähellä mun työpaikkaa. Eli toisin sanoen kaks viikkoa pelas muonitus pitkästä aikaa mullekin, kun rampattiin ravintoloissa. Kyllä muuten kelpasi :D ja sain tulla tauolla lähemmäs kunnon suihkuun. Mun työpaikka teki kyseisen hotellin kanssa yhteistyötä eli tiesivät mut etukäteen, muuten olis voinut tulla sanomista siitä ramppaamisesta. Oli kivaa kun äiti kävi kylässä, käytiin kiertelemässä ja ravintoloissa aina kun mun työt vaan antoi periksi <3 Jaan tässä parit kuvat teillekin!
Älkää välittäkö, muakin ärsyttää nuo aikaleimat kuvissa :DD Kesäkuussa järjestettiin triathlon-kisat, eli paljon hyvännäköisiä urheilijoita...eiku. Hirveen kuuma keli tollasille kisoille, vaatii kuntoa tollaset olosuhteet. Tiet oli kiinni monta päivää ja välillä sai odotella tosi kauan ennen kuin pääsi edes tien yli. Myöhästyin töistä pari kertaa sen takia, mutta olipahan edes syy :D
Kaupungintalo.
Itäinen ranta <3
Puistoa. Ihana tunnelmallinen myös illalla valojen kera.
Alemmassa kuvassa upea Sapaderen kanjoni <3 äiti kävi vähän päiväreissuilla yksin kun mä olin töissä.
Tässähän alkaa puskea Alanya-ikävää. Näitä kuviahan sitten riittää, että voin kyllä laitella lisääkin :)
Huomenna luvassa Cheekin keikka Oulussa!! Viikonloppu meneekin äidin synttäreitä juhliessa ja siinä välissä pitää käydä katsastamassa Hobitin toinen osa :D Mites teidän viikko on lähtenyt käyntiin?
Hey! Täällä on tuloillaan kiire viikko, luvassa leffailua, Cheekin keikkaa Oulussa, äidin 50v-pirskeet ja kaikkea siihen liittyvää häsläämistä... Tällä viikolla oli jopa kaksi työvuoroakin, joten rahantuloakaan ei voi estää ;) Tuntuu, että joulukuulle olisi vaikka mitä tekemistä ja tammikuun lopulla alkaa työt LumiLinnassa. Mihin tää aika on mennyt?
Ja hei kivasti asiat etenee myös Alanyaan liittyen! Eräät ystävät, jotka työskentelevät kiinteistönvälityksessä, on auttaneet asuntojen etsinnässä ja nyt itse asiassa on yksi kiikarissa. Varmasti niin huippufiilis saada sit oma vuokra-asunto sen sijaan, että on jatkuvasti varpaillaan toisen kämpässä ja jatkuvasti on sekin pelko perseessä että joutuu muuttamaan hetkenä minä hyvänsä. Ja myös työjutut etenee kivasti, liittyen samoihin ystäviin, eli mitä todennäköisimmin Alanya calling muuttuu jälleen sellaiseksi blogiksi joksi se alun perin perustettiin ;)
Oon saanut muutamia lukijoita lisää, tervetuloa kaikille <3 hang in there, kyllä mä vielä löydän kirjoitettavaa :D
